--------------------------------------------------------------
Varsijousi, siinä kuin kotoperäiset muutkin jousiaseet, yhtähyvin kuin rautalapio, heinähanko, iso kivi, seiväs tmv ovat oivia vehkeitä vierasperäisten tuholaisten torjuntaan ja hävittämiseen
Lait toki ovat monasti järjen ja käytännön vastaisia. Monasti maalla ei ko. lakien yksioikoisilla tulkinnoilla pyyhitä edes persettä vaan noudatetaan kätevämpiä toimintoja mm. rusakoiden hävittämisen suhteen. Muistan kuinka naapurin juopot hommasivat tuoretta lihaa omatekoisella tussarilla kaljaa ja kiljua ryypiskellen ja ampuivat rusakon liiterin viereen.
------
Suomen metsästyslait ovat muuttuneet ihmisille ja käytänteille vieraiksi tässä Euroopan toiseksi harvaanasutuimmassa maassa
Varsijousi sai uutta suosiota 1950-luvulla käyttöön otettujen synteettisten materiaalien ansiosta. Varsijousella metsästäminen ja kalastaminen on suosittua muun muassa Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Näissä maissa jousen omistaminen ei edellytä aseenkantolupaa. Myöskään Suomessa jouset eivät vaadi hankinta- ja hallussapitolupaa. Suomessa varsijousen käyttö on nykyään kielletty kaikessa metsästyksessä metsästysasetuksella.[1] Kaupallisten varsijousien kaaret tehdään nykypäivänä lasi- tai hiilikuidusta taikka joskus teräksestä. Myös taljavarsijousia on saatavana. Puisella kaarella olevia varsijousia on mahdollista saada, mutta ne tehdään yleensä tilaustyönä. Nykyaikaiset varsijouset soveltuvat sekä metsästykseen että urheiluun. Nopeimmillaan sarjavalmisteisten varsijousien lähtönopeudet ovat yli 100 metriä sekunnissa.
--------
Yleisellä tasolla metsästyksestä
---------------------------------------------
Metsästyslain 5 § tulkinnat kummeksuttavat:
Riistaeläimet ja rauhoittamattomat eläimet
Riistaeläimiä ovat:
1) villikani, metsäjänis, rusakko, orava, euroopanmajava, kanadanmajava, piisami, rämemajava, susi, tarhattu naali, kettu, supikoira, karhu, pesukarhu, mäyrä, kärppä, hilleri, saukko, näätä, minkki, ahma, ilves, itämeren norppa, kirjohylje, halli, villisika, kuusipeura, saksanhirvi, japaninpeura, metsäkauris, hirvi, valkohäntäpeura, metsäpeura ja mufloni; sekä
2) kanadanhanhi, merihanhi, metsähanhi, heinäsorsa, tavi, haapana, jouhisorsa, heinätavi, lapasorsa, punasotka, tukkasotka, haahka, alli, telkkä, tukkakoskelo, isokoskelo, riekko, kiiruna, pyy, teeri, metso, peltopyy, fasaani, nokikana, lehtokurppa ja sepelkyyhky.
Sopii ihmetellä miksi villisika ja rusakko eivät kuulu rauhoittamattomiin eläimiin?
Rauhoittamattomia eläimiä ovat:
1) metsämyyrä, vesimyyrä, kenttämyyrä, peltomyyrä, lapinmyyrä, isometsähiiri, isorotta ja kotihiiri; sekä
2) korppi (poronhoitoalueella), varis, harakka, harmaalokki, merilokki, kesykyyhky ja räkättirastas.
Villiintyneeseen kissaan sovelletaan, mitä rauhoittamattomista eläimistä säädetään.
--------
Vierasperäisen eläimen maahantuonti ja luontoon laskeminen
Vierasperäisten lintu- tai nisäkäslajien samoin kuin vierasperäisten riistaeläinkantojen maahantuonti tai luontoon laskeminen ilman Suomen riistakeskuksen lupaa on kielletty. Lupahakemuksesta on pyydettävä ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen lausunto. Lupa on evättävä, jos toimenpiteestä voi aiheutua haittaa luonnolle tai luonnonvaraiselle eläimistölle. Luvassa voidaan antaa määräyksiä siitä, miten maahantuonti ja luontoon laskeminen on suoritettava.
(18.2.2011/159)Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan vastaavasti Ahvenanmaalta olevan eläimen tuontiin muualle Suomeen ja luontoon laskemiseen siellä.
--------------------------------------------------------
Pyyntivälineet ja pyyntimenetelmät
Metsästyksessä on kielletty seuraavien pyyntivälineiden ja pyyntimenetelmien käyttö:
1) räjähteet;
2) myrkyt ja myrkytetyt tai tainnuttavaa ainetta sisältävät syötit;
3) tainnuttavat ja tappavat sähkölaitteet;
4) keinotekoiset valolähteet sekä yöammuntaa varten tarkoitetut tähtäyslaitteet, jotka elektronisesti suurentavat tai muuttavat kuvaa;
5) peilit ja muut häikäisylaitteet;
6) linnunliimat ja lintuverkot;
7) automaattiset aseet ja sellaiset itselataavat aseet, joiden lippaaseen mahtuu enemmän kuin kolme patruunaa;
8) kaasulla tai savulla tappaminen;
9) elävien eläinten käyttö houkuttimena;
10) haudat ja ansat, joihin on sijoitettu ampuma-ase tai keihäs tai muu näihin verrattava väline, sekä muut vastaavanlaiset pyyntilaitteet, jotka ovat ihmisille tai kotieläimille vaarallisia;
11) raudat, jotka eivät tapa heti; sekä
12) lyijyhaulien käyttö vesilintumetsästyksessä 1 päivästä elokuuta 1996 alkaen.
Hirvieläinten, metsäkanalintujen ja vesilintujen metsästyksessä ei saa käyttää apuna ääntä synnyttävää koneellista laitetta.
Kiellosta tuottaa eläimelle tarpeetonta kipua ja tuskaa säädetään eläinsuojelulain 3 §:ssä.
(18.2.2011/159)
-------------------------------------------------------------
Rauhoittamattoman eläimen pyydystäminen ja tappaminen
Oikeus pyydystää ja tappaa rauhoittamaton eläin
Alueen omistajalla tai haltijalla on oikeus pyydystää tai tappaa alueellaan oleva rauhoittamaton eläin. Tämä oikeus hänellä on silloinkin, kun metsästysoikeus alueella on metsästysvuokrasopimuksella luovutettu toiselle.
Oikeus pyydystää tai tappaa rauhoittamaton eläin on myös rakennuksen omistajalla tai haltijalla, jos rauhoittamaton eläin tavataan rakennuksessa tai sen pihapiirissä, sekä metsästysvuokraoikeuden haltijalla ja metsästysluvan saaneella, jollei vuokrasopimuksesta tai luvasta muuta johdu.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, maa- ja metsätalousministeriö voi päättää, että eläintautien ehkäisemiseksi, muista terveydellisistä syistä, yleisen turvallisuuden varmistamiseksi tai huomattavan omaisuutta uhkaavan vahingon torjumiseksi määrätyn rauhoittamattoman eläimen saa pyydystää tai tappaa tietyllä alueella määrättynä aikana ilman alueen tai rakennuksen omistajan tai haltijan lupaa.
Rauhoittamattoman eläimen pyyntivälineet ja pyyntimenetelmät
Rauhoittamattoman eläimen pyydystämisen tai tappamisen on tapahduttava siten, ettei siitä aiheudu vaaraa ihmiselle, kotieläimille, riistaeläimille tai rauhoitetuille eläimille.
Rauhoittamattoman eläimen pyydystämiseen tai tappamiseen ei saa käyttää 33 §:n 1 momentin 1–3, 5–7 ja 9–11 kohdassa tarkoitettuja pyyntivälineitä tai pyyntimenetelmiä. Kuitenkin saadaan 33 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua ainetta käyttää muiden rauhoittamattomien eläinten kuin lintujen ja villiintyneiden kissojen pyydystämiseen tai tappamiseen.
Moottorikäyttöisten kulkuneuvojen käyttämisessä rauhoittamattoman eläimen pyydystämiseen tai tappamiseen on noudatettava 32 §:n 1 ja 2 momentissa säädettyjä rajoituksia. Rauhoittamattoman eläimen pyydystämiseen tai tappamiseen sovelletaan lisäksi, mitä 25 §:n 3 momentissa säädetään riistaeläimestä.
Lupa poiketa rauhoittamattoman eläimen pyyntivälineitä ja -menetelmiä koskevasta kiellosta
Suomen riistakeskus voi myöntää rauhoittamattoman eläimen pyydystämisessä tai tappamisessa luvan käyttää sellaista pyyntivälinettä tai -menetelmää, joka on 49 §:n 2 momentin mukaan kielletty.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu poikkeuslupa voidaan myöntää viljelyksille, metsätaloudelle, kalataloudelle, porotaloudelle, eläinten pidolle, vesistöille tai omaisuudelle aiheutuvien merkittävien vahinkojen ehkäisemiseksi taikka jos se on kansanterveyden, yleisen turvallisuuden tai muun erittäin tärkeän yleisen edun kannalta tarpeellinen. Lupa voidaan myöntää myös lajien tutkimustarkoituksessa.
Rauhoittamattoman eläimen pyydystämistä ja tappamista koskevat tarkemmat säännökset
Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarvittaessa tarkempia säännöksiä rauhoittamattoman eläimen pyydystämisessä tai tappamisessa sallituista pyyntivälineistä ja pyyntimenetelmistä sekä niiden käytöstä.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan rauhoittaa rauhoittamaton eläin tai rajoittaa sen pyydystämistä ja tappamista.
------
http://varsijousi-crossbow.blogspot.com
------
Pistoolivarsijousi tuli "korkattua" 10.3.2013 kokeilevana koeammuntana 6 laukauksen koelaukausarjana
